Näytetään tekstit, joissa on tunniste työ. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työ. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. helmikuuta 2012

Heihei Turku!

Pyylevä morjens!

Tein viikko sitten ylläripäätöksen ottaa tarjotun työn vastaan ja lähteä lätkimään Turusta. Heihei Turku! Tervetuloa Uusi Elämä kaukana poissa! (Toim. huom. Hain kyllä kyseistä työtä, että ei se tarjous ihan puskista tullut.)

Bloggaamistarve on suuri, mutta kapasiteettini blogin aiheen mukaiseen toimintaan melko heikko: ennen muuttokuorman saapumista olen aika lailla keittiövälineetön. Koin tärkeämmäksi pakata ensimmäiseen kuormaan ennemmin mm. musiikinkuunteluvehkeet kuin vaikkapa kahta lautasta enempää astioita.


^ Tilanne toissapäivänä Turussa.


^ Lounasretki uuteen olohuoneeseeni hetki sitten.


^ Lähikuva lounaastani.

Kuvatodisteet riittäköön tältä erää.

Niin että lääniä piisaa, mutta muuttokuorma antaa odottaa itseään vielä kolme päivää. Siihen saakka istun lattialla tai makaan sängyn virkaa tekevällä patjalla ja kuuntelen musiikkia. Keittiöni on jättimäinen ja minulla on jopa pakastin! Paritalonpuolikkaaseeni kuuluu myös oma pieni piha, pääsen järjestämään grillijuhlia ja leikkimään puutarhuria.

En tunne vielä ketään, mutta koska olen käytännössä maalla, kaikki tähän mennessä tapaamani ihmiset ovat olleet hirmu mukavia, ja tietenkin syyni olla täällä, eli (maanantaina virallisesti alkava) työni on varmasti ihan huikea. Sitä paitsi löysin jo yhden vegaanin. Meitä on täällä siis ainakin kaksi. Aika hyvin muutaman tuhannen asukkaan kunnassa!

PS. Vessani on isompi kuin kahden edellisen asuntoni keittiöt yhteensä.

torstai 15. joulukuuta 2011

Päivän pulla: Rosmariinifocaccia

Iltaa,
Pyylevä jälleen ilonanne!

Tänään aloitin aamuni juoksemalla kiireessä koulutukseen, ja unohdin sitten siinä sivussa avaimet kotiin. Onneksi kouluttaja oli kiva eikä häiriintynyt siitä, että oli tullut Helsingistä asti opettamaan sponsorointiyhteistyön saloja tampioille, joilla ei ollut avaimia omaan teatteriinsa. Niin, meitähän oli kolme ja kaikilla avaimet teatterin sijaan paikoissa x, y ja z. Talonmies päästi meidät kuitenkin tiloihimme ja parin tunnin intensiivinen ideariihi saatiin hoidettua.

Olimme edelleen avaimettomia, joten jäin vielä kolmeksi tunniksi panttivangiksi - enhän voinut jättää rakkaan teatterini ovia lukitsematta. Siihen päälle 1 kpl totaalisia pimennyksiä sähkökatkon muodossa sekä haastava apurahahakemus - täydellinen työpäivä!

Illaksi palaan samaan lafkaan viettämään pikkujouluja, ja tämän käsistä karanneen intron jälkeen päästäänkin PULLAHOMMIIN.

Valmistin pikkujouluihin focacciaa, olenhan tärkeä pullabloggaaja.

Siinä vaiheessa kun olin heittänyt taikinan joukkoon 8 desiä jauhoja, eikä se vieläkään osoittanut kiinteytymisen merkkejä, aloin epäillä ohjeet on nynnyille -metodiani. Sotkettuani yhteensä 11 desiä jauhoja puoleen litraan vettä päätin, että nyt mennään riskillä, eli siis löysällä taikinalla. Tämän improvisaatiopullan ehdottomasti paras ominaisuus on se, että taikinaan ei missään vaiheessa tarvitse tunkea käpäliään.

Ohje alla. Lopputulos kuvan muodossa merkinnän päätteeksi.

FOCACCIA

1,5 pss kuivahiivaa
0,5 l vettä
1 dl ruisjauhoja
10 dl vehnäjauhoja
suolaa
0,5 dl öljyä (koska focaccian kuuluu uida rasvassa, jos ette tienneet)

päälle: rosmariinia ja sormisuolaa (ja öljyä, koska focaccian todella kuuluu uida rasvassa, jos ette tienneet)

Sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja. Lisää kädenlämpöinen vesi ja sekoita hyvin (itse käytän tässä vaiheessa aina vispilää). Lisää sekoittaen suurin osa lopuista jauhoista ja sitten öljy. Lisää loput jauhot, sekoita ja jätä taikina kohoamaan reiluksi puoleksi tunniksi. Kippaa taikina pellille tai muuhun uuniastiaan (itse käytin kahta uunivuokaa). Tasoita. Pirskottele päälle vielä öljyä ja ripottele sitten runsaasti rosmariinia ja halutessasi vielä sormisuolaa.
Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. (Riippuu paljon uunista, itselläni on upouusi ja tehokas, hah!)

Focaccian paistuessa voit esimerkiksi syödä seitania ja juoda olutta. Siitä tulee miehekäs olo.



PS. Vihaan oranssien perkeleiden, sienten ja tomaatin sisälmyksien lisäksi rosmariinia. Focaccian kohdalla pystyn armollisesti tekemään poikkeuksen ja sisällyttämään tuota haisevaa scheissea KUIVATTUNA mukaan.