Pyylevä jälleen ilonanne!
Tänään aloitin aamuni juoksemalla kiireessä koulutukseen, ja unohdin sitten siinä sivussa avaimet kotiin. Onneksi kouluttaja oli kiva eikä häiriintynyt siitä, että oli tullut Helsingistä asti opettamaan sponsorointiyhteistyön saloja tampioille, joilla ei ollut avaimia omaan teatteriinsa. Niin, meitähän oli kolme ja kaikilla avaimet teatterin sijaan paikoissa x, y ja z. Talonmies päästi meidät kuitenkin tiloihimme ja parin tunnin intensiivinen ideariihi saatiin hoidettua.
Olimme edelleen avaimettomia, joten jäin vielä kolmeksi tunniksi panttivangiksi - enhän voinut jättää rakkaan teatterini ovia lukitsematta. Siihen päälle 1 kpl totaalisia pimennyksiä sähkökatkon muodossa sekä haastava apurahahakemus - täydellinen työpäivä!
Illaksi palaan samaan lafkaan viettämään pikkujouluja, ja tämän käsistä karanneen intron jälkeen päästäänkin PULLAHOMMIIN.
Valmistin pikkujouluihin focacciaa, olenhan tärkeä pullabloggaaja.
Siinä vaiheessa kun olin heittänyt taikinan joukkoon 8 desiä jauhoja, eikä se vieläkään osoittanut kiinteytymisen merkkejä, aloin epäillä ohjeet on nynnyille -metodiani. Sotkettuani yhteensä 11 desiä jauhoja puoleen litraan vettä päätin, että nyt mennään riskillä, eli siis löysällä taikinalla. Tämän improvisaatiopullan ehdottomasti paras ominaisuus on se, että taikinaan ei missään vaiheessa tarvitse tunkea käpäliään.
Ohje alla. Lopputulos kuvan muodossa merkinnän päätteeksi.
FOCACCIA
1,5 pss kuivahiivaa
0,5 l vettä
1 dl ruisjauhoja
10 dl vehnäjauhoja
suolaa
0,5 dl öljyä (koska focaccian kuuluu uida rasvassa, jos ette tienneet)
päälle: rosmariinia ja sormisuolaa (ja öljyä, koska focaccian todella kuuluu uida rasvassa, jos ette tienneet)
Sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja. Lisää kädenlämpöinen vesi ja sekoita hyvin (itse käytän tässä vaiheessa aina vispilää). Lisää sekoittaen suurin osa lopuista jauhoista ja sitten öljy. Lisää loput jauhot, sekoita ja jätä taikina kohoamaan reiluksi puoleksi tunniksi. Kippaa taikina pellille tai muuhun uuniastiaan (itse käytin kahta uunivuokaa). Tasoita. Pirskottele päälle vielä öljyä ja ripottele sitten runsaasti rosmariinia ja halutessasi vielä sormisuolaa.
Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. (Riippuu paljon uunista, itselläni on upouusi ja tehokas, hah!)
Focaccian paistuessa voit esimerkiksi syödä seitania ja juoda olutta. Siitä tulee miehekäs olo.
PS. Vihaan oranssien perkeleiden, sienten ja tomaatin sisälmyksien lisäksi rosmariinia. Focaccian kohdalla pystyn armollisesti tekemään poikkeuksen ja sisällyttämään tuota haisevaa scheissea KUIVATTUNA mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti