Viime ajat olen lähinnä möllöttänyt yksin kotona ja:
- tehnyt seitankinkkuja
- testannut upouutta blenderiäni, jonka joulupukiksi naamioitunut äitini kiikutti minulle aattoaamun iloksi (Toim. huom. Tämä oli kaikin tavoin hämäävä ilmaus. Äitini ei ollut pukeutunut joulupukiksi ja ihan itse menin aattoaamuna syömään riisipuuroa ja vastaanottamaan lahjapaketin. Vaikka olenkin joulunvihaaja enkä vietä joulua. Nih.)
- syönyt jatkuvasti jotakin
- maannut sängyssä ja sohvalla viettäen aikaani kirjojen ja dvd-boksien kanssa
- leiponut.
Viimeksi eilen erehdyin Chocochilin fiiniin maailmaan, jossa ei vain ole minunkaltaiselleni tumpelolle sopivia reseptejä. Yritin kuitenkin.
Chocochilin versio maapähkinä-suklaacookieista on vähän erilainen kuin meikän lättänä, reunoilta kärventynyt, sisältä taikinainen mötikkä:
Olenkin nyt tullut sellaiseen tulokseen, että jatkossakin improvisoin reseptit ihan itse. En varmana seuraa yhtäkään ohjetta tunnollisesti, vaan vähintäänkin vaihdan puolet ainesosista toisiin tai tiputan puolet pois. Vihaan reseptejä ja onnistuneita leivonnaisia. Perkele.
Pakko sanoa että musta Chocochilin reseptit on järjestään olleet paitsi tosi hyviä, myös helppoja tehdä. En minä ainakaan ole törmännyt siellä mihinkään, mitä en osaisi tehdä. Olenkin kiitellyt Chocochiliä tästä hyvyys-helppous yhdistelmästä.
VastaaPoistaMää oonkin erityisen tumpelo :)
VastaaPoistaPäälläni lepää kirous aina, kun yritän valmistaa jotakin säntillisesti ohjeen mukaan!